Metsamõisan kartanoa (Karlsbrunn) voidaan pitää Järsin kylän keskuksena. 67 tiinin suuruinen maatila perustettiin 1500-luvulla Võhmutan kartanon sivukartanoksi. Metsamõisa erottui omaksi yksikökseen vuonna 1847.
1700-luvun alku toi sodan päättymisen ja rauhan ajan alkamisen. 1700-luvulla kartano rakennettiin kokonaan uudelleen. Vanhat rakennukset purettiin ja uudet rakennettiin niiden tilalle. Kartanorakennukset rakennettiin ajan uusimpien arkkitehtonisten trendien mukaisesti. Kartanon päärakennus rakennettiin empire-tyyliin, joka oli tuohon aikaan suosittu. Kartanon puisto suunniteltiin myös tänä aikakautena. Kartanon talous perustui maatalouteen ja metsätalouteen. Kartanolla oli oma mylly, panimo ja tislaamo. Kartanolla oli myös oma koulu ja kirkko. Kartano oli omavarainen ja tuotti kaiken tarvitsemansa. Kartanon omistajat olivat varakkaita ja vaikutusvaltaisia henkilöitä, jotka näyttelivät tärkeää roolia virolaisessa yhteiskunnassa. Kartano oli myös kulttuurikeskus, jossa järjestettiin erilaisia tapahtumia ja juhlia. Kartanon kirjastossa oli monia arvokkaita kirjoja ja käsikirjoituksia. Kartano tunnettiin vieraanvaraisuudestaan ja monet kuuluisat ihmiset vierailivat siellä. Kartanon kulta-aika kesti 1800-luvun puoliväliin, jolloin yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset alkoivat vaikuttaa kartanoelämään.